Juhalesitelmän yhteenveto: Suomi 100 & Puchheim - Salo 10

16.9.2017

Abstract of the lecture by Katri Wessel M.A.
on the occasion of the anniversary celebrations for the 10-year German-Finnish partnership between the cities of Salo and Puchheim

Suomen juhlavuoden teemaan – yhdessä / tillsammans / gemeinsam – sopii myös tänään vietettävä Salon ja Puchheimin kaupunkiystävyyden kymmenvuotisjuhla, koska yhteinen toiminta näkyy ystävyyssuhteessa monella tavalla ja heijastuu myös tämän illan ohjelmaan.
Salon ja Puchheimin välillä on havaittavissa yhtäläisyyksiä siinä, että kumpikin sijaitse sekä lähellä (alueen) pääkaupunkia että luontoa, joka näkyy myös kaupunkien vaakunoissa. Lisäksi kummankin alueen asutuksella on pitkät perinteet, mihin lienee vaikuttanut se, että kummankin läheltä on kulkenut kauppatie. Kumpikin kaupunki on kokenut lukuisia kehitysvaiheita ja uudistuksia, ja kaupunkeja on jo kymmenen vuoden ajan yhdistänyt ystävyyssuhde.
Silmiinpistävä ero on kuitenkin, että 2000-luvun Salo on ikuistettu salolaisen Turkka Hautalan romaanissa, jossa sanotaan: „Pikkukaupunki keskellä sydänmaata. Ympärillä peltoa, metsää ja hiljaista valtatietä.” Kustantaja korostaa, että Salon sijasta romaani voisi sijoittua mihin tahansa Suomen pikkukaupunkiin. Missä mielessä Saloa voi siis pitää Suomen ja 100-vuotisen Suomen historian vertauskuvana? Mitä Salolla on annettavana Suomelle?

Suomen presidentti on salolainen, hän edustaa Suomea, jatkaa itsenäisyyden alusta keskeisenä ollutta tasapainoilua suhteissa itäiseen naapurimaahan ja läntisiin valtioihin ja on juhlavuoden suurimman tapahtuman, linnanjuhlien, isäntä.
Itsenäisen Suomen keskeisinä tapahtumina mainitaan usein sodat, jotka kuitenkin vastaavat vain noin viittä prosenttia sadasta itsenäisyyden vuodesta. Jos pohdimme mitä muuta on tapahtunut, toteamme nopeasti, että Saloa voidaan todellakin pitää itsenäisen Suomen vertauskuvana, koska Salo edustaa itsenäisyyden kauden poliittista periaatetta, joka suosi kaupinkien perustamisen sijaan kauppaloiden tukemista aina 1960-luvulle asti, ja Salo edustaa sen jälkeistä elinkeinorakenteen muutosta ja kaupungistumista. Salossa näkyy Suomen kaksikielisyys ja uskontojen moninaisuus. 1920-luvulla Salo oli jo saavuttanut asemansa urheilumaailmassa ennen Paavoa Nurmen Suomelle tuomaa huomiota, ja myös liikuntatieteen uranuurtaja on kotoisin Salosta, jossa myös Salora Oy sai alkunsa. Tämä loi perustan sekä sille, että salolainen elokuvan kultakauden tähti, Helena Kara, löysi tiensä myös suomalaisten koteihin että myöhemmälle Saloran sulautumiselle Nokiaan. Nokian ja sen mukana Salon nousua teknologia-alan huipulle voidaan pitää 1980-luvun nousukauden vertauskuvana, kun Nokian puhelinliiketoiminnasta luopuminen taas kuvastaa globalisaation ja kilpailun seurauksia. Mutta Salon merkitys ei rajoitu teollisuuteen, vaan Saloa pidetään myös Suomen suurimpana maatalouspitäjänä, joten kaupungissa yhdistyy maatalouden ja teollisuuden kehitys Suomen itsenäisyyden aikana tapahtuneen elinkeinorakenteen muutoksen symboliksi. Lisäksi Salo edustaa suomalaisuutta myös sisussa, jolla kaupunki sopeutuu taloudelliseen tilanteeseen, kehittää ongelmille ratkaisuja ja suuntaa katseensa ja voimansa tulevaisuuteen ja sen tuomiin uusiin mahdollisuuksiin.

Salo ei siis ole todellakaan vain ”pikkukaupunki keskellä sydänmaata”, kaupunki on itsenäisen Suomen historian vertauskuva.

___________________________________________

[5] Kiitän Turun yliopiston historian professoria Timo Myllantausta tämän näkokulman korostamisesta

Vieraita Salosta Puchheimin kansanjuhlassa

7.-10.4.2016

Puchheimin kansanjuhlan johdosta Puchheimin kaupunki sai vieraita Salosta, suomalaisesta ystävyyskaupungistamme. Annika Viitasella, kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, ja Teija Järvelällä, viestintäpäälliköllä, oli tiivis ohjelma, koska heillä valitettavasti oli aikaa vain lyhyen viikonlopun verran.

Perjantaina he tutustuivat kaupunkikierroksen aikana hiukan Puchheimiin ja illalla menimme seuraamaan oluttynnyrin avaamista kansanjuhlaan, missä vieraat saivat myös tilaisuuden tutustua Puchheimin kaupunginvaltuuston jäseniin. Lauantaiaamupäivällä kävelimme Münchenin keskikaupungilla, ja täsmälleen kello 14 olimme mukana marssimassa kansanjuhlaan.

         Oluttynnyrin avaaminen kansanjuhlassa                                                                       Marssi kansanjuhlaan
              Annika Viitanen ja Teija Järvelä

Siellä vieraat tapasivat saksalais-suomalaisen klubin jäseniä. Illalla heillä oli vielä tilaisuus puhua pormestari Norbert Seidlin ja saksalais-suomalaisen klubin puheenjohtajan Manfred Paulusin kanssa mm. ensi vuonna vietettävästä 10-vuotisjuhlasta.

Sunnuntaina poikettiin lyhyesti Dachaussa, ja sen jälkeen olikin valitettavasti jo paluumatkan aika. Haluan kiittää sydämellisesti kaikkia osallistuneita myös Annika Viitasen ja Teija Järvelän nimissä. Molemmat odottavat jo innokkaina elokuussa Puchheimista Saloon saapuvaa matkaseuruetta.

                                                                                                          Barbara Ponn

                                                                                                          Ystävyyskaupunkiasiain sihteeri
                                                                                                          Liitto90/Vihreät