Kouluruoka 70 vuotta

1.9.2018

100 vuotta sitten Suomi taisteli monien kehitysmaille tyypillisten ongelmien kanssa. Maatalouteen perustuva elämäntapa vaati koko perheen työpanoksen, myös lasten. Jos joku lapsista sai etuoikeuden käydä koulua, se oli usein perheen poika. Tytöistä kouluun pääsivät vain harvat.

Augusta af Heurlin oli yksi ajan suurista kansalaisvaikuttajista, joka toimi erityisesti tyttöjen koulutuksen hyväksi. Hän oli vakuuttunut siitä, että yhteiskunnan kehitys vaati naisten tietotaito ja että kaikki lapset oli saatava kouluun. Ratkaisu oli yksinkertainen: koululaisille tarjottaisiin lämmin keitto koulupäivän aikana. Tämä auttaisi sekä lasten jaksamista koulussa, että toimisi vanhemmille houkuttimena lasten kouluun lähettämisessä.

Augustan af Heurlinin perustama Koulukeittoyhdistys pystyi jo vuonna 1918 (vuosi Suomen itsenäistymisen jälkeen) tarjoamaan 18 000 lapselle mahdollisuuden ilmaiseen lämpimään kouluateriaan. Kouluruoka oli tarkoitettu alussa vain vähävaraisille, mutta pian tavoitteeksi muodostui kaikille lapsille kuuluva etu. Sotavuosista huolimatta, vuonna 1943 koululakiin tehtiin lisäys, jonka mukaan viiden vuoden sisällä koko maan kouluissa oli järjestettävä kaikille oppilaille maksuton lämmin ateria.

Aluksi kouluruoka koostui lähinnä puuroista ja velleistä. 1950-luvulla lautaselle tuli kaali- ja lihakeittoja. Tuoreita kasviksia ja hedelmiä tarjoiltiin mahdollisuuksien mukaan. 1970-luvulla ruokalistat monipuolistuivat vauhdilla: risotto, jauhemaksapihvit ja kanaviilokki tulivat listoille. 2000-luvulle tultaessa ruokalistoihin haettiin entistä enemmän vaikutteita ulkomailta, kun muun muassa lasagnet ja tortillat ilmestyivät lautasille.
Terveellisellä ja monipuolisella kouluruoalla on todettu olevan suuri vaikutus koululaisten jaksamiseen ja oppimistuloksiin. Kouluruokailu ei ole ainoastaan ruokakasvatusteko; kouluruokailu myös tasa-arvoistaa oppilaiden elinolosuhteita.

Muissa maissa, kuten Englannissa, Suomea käytetään kouluruokailun mallimaana. Myös Suomeen virtaavat ”PISA-turistit” istutetaan aluksi kouluravintolan ruokapöytään.
Oppilaiden kaikkien aikojen suosikkiruokien Top 5: lihapullat ja perunamuusi, makaronilaatikko, pinaattiletut, kalapuikot, ja broiler-currykastike ja riisi. Ruoka-annoksen hinnaksi tuli vuonna 2017 Salossa 3,71 euroa.

                                                                                   Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sauli Niinistön asema Suomen politiikassa on nyt todella vahva

29.1.2018

Sauli Niinistö on Suomen tasavallan presidentti seuraavat kuusi vuotta. Kokoomuksen Niinistö toisti kuuden vuoden takaisin voittonsa ja hänet valittiin toiselle kuusivuotiskaudelle. Suuri osa suomalaisista on ollut tyytyväisiä Niinistön toimintaan presidenttinä. Hän keräsi sunnuntain vaaleissa yli 60 prosenttia annetuista äänistä ja hänet valittiin presidentiksi ensimmäisenä henkilönä Suomen historiassa ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen.

Niinistössä nähdään poliitikko, jonka uskotaan pärjäävän venäläisten kanssa parhaiten. Niinistön suosio kertoo kansalaisten turvallisuudenhakuisuudesta. Niinistö valittiin toiselle kaudelleen, joten hänen toimia presidenttinä on jo tarkkailtu kuuden vuoden ajan. Hän edustaa jatkuvuutta, eivätkä suomalaiset odota mitään suuria muutoksia.

Suomessa presidentti käyttää valtaansa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Pääministeri sen sijaan vastaa sisäpolitiikasta. Saulin Niinistö saama vaalitulos kasvattaa hänen painoarvoa kuitenkin myös sisäpolitiikassa ja arvojohtajana.

Äänestäjille oli tarjolla aatemaailmaltaan hyvin erilaisia ehdokkaita. Oikeastaan vain jyrkän oikeistolainen ehdokas puuttui.

Vaalit paljastivat, kuinka puoluepoliittinen uskollisuus horjuu ja kuinka heikko puolueiden voima on. Puolueiden merkitys oli pienempi kuin koskaan presidenttivaalien aikana. Nämä olivat persoonavetoiset vaalit.

Äänestysprosentti oli 69,9 prosenttia eli lähes kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisellä kerralla. Vuoden 2006 vaaleissa se oli 73,9 prosenttia.

Vaaleissa ei tapahtunut mitään ennalta aavistamatonta. Se kertoo melko rauhaisasta maasta ja siitä, että eri tavoin ajattelevat suomalaiset mahtuvat ainakin presidentinvaaleissa vieläkin istumaan samassa huoneessa käymättä toistensa kimppuun.

                                                                             Helsingin Sanomat

Suomen talouskasvu jatkui vahvana syksyllä

1.12.2017

Suomen talouskasvu jatkui vahvana heinä–syyskuussa. Bruttokansantuote kasvoi 0,4 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja 3,0 prosenttia viime vuoden heinä–syyskuuhun verrattuna.

Kymmenet kuuluisat kohteet valaistaan Suomen kunniaksi sinivalkoisin värein – listalla muun muassa Niagaran putoukset ja Globen-areena

28.11.2017

Kymmenet kuuluisat kansainväliset kohteet valaistaan sinivalkoisin värein ensi viikolla, kun Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään. Roomassa sijaitsevan amfiteatterin lisäksi sinivalkoisin värein valaistaan lukuisia ikonisia kohteita eri puolilla maapalloa.