Puchheimin Yläkoulu
Täällä ovat kännykät koulutunnilla tervetulleita
16.3.2016
Puchheim – ”Älypuhelimet laukuista esiin!” Tämä lause kajahtaa kerran viikossa Puchheimin Yläkoulussa. Sillä siellä on silloin meneillään aivan erikoislaatuinen kansainvälisen yhteisymmärryksen projekti: Nuoret puhuvat suomalaisten koululaisten kanssa – Skypen kautta.
”Smombeja” luokkahuoneessa: Lumoutuneina koululaiset tuijottavat älypuhelimiaan. Sitä nimenomaan toivotaan. Sillä he puhuvat suomalaisten nuorten kanssa.
Sillä siellä on silloin meneillään aivan erikoislaatuinen kansainvälisen yhteisymmärryksen projekti: Nuoret puhuvat suomalaisten koululaisten kanssa – Skypen kautta.
Kännykät ovat normaalioloissa koulutunneilla kiellettyjä, myös Puchheimin Yläkoulussa. Mutta kerran viikossa kahdeksannen b-luokan oppilaiden kohdalla tehdään poikkeus. Lokakuusta lähtien he nimittäin puhuvat säännöllisesti Skypessä suomalaisen Salon kaupungin, Puchheimin ystävyyskaupungin, koululaisten kanssa, eli siis puhuvat heidän kanssaan puhelimessa internetin kautta. Kameroiden avulla puhekumppanit myös näkevät toisensa.
Ensin kokeiltiin, onnistuisiko puhelu koulun tietokoneilla. Koska niiden käytössä oli aina ongelmia, luokka päätti siirtyä älypuhelimiin. Projektin tarkoituksena on edistää sekä kumppanuutta että oppilaitten englannin kielen taitoa. Idean isä oli suomalainen opettaja Esko Hariniemi, joka on myös saksalais-suomalaisen klubin (DFC) jäsen. ”Hän tuli maaliskuussa 2015 kouluun esitellääkseen ideansa. Kymmenen minuutin kuluttua oli jo selvinnyt, että tämä projekti toteutetaan”, kertoo DFC:n puheenjohtaja Manfred Paulus.
Jo jonkin aikaa puolet luokasta on kerran viikossa voinut iloita vaihtelusta, kun toinen puoli opiskelee tavalliseen tapaan. Englannin opettaja Susanne Hohler on Skype-projektista vastuussa. Ensin hän tarkistaa suomalaisten nuorten läsnäolon. Sitten hän antaa jokaiselle oppilaalle puhekumppanin. Salon koululuokassa riehuu juuri nyt influenssa, jonka vuoksi vain yhdeksän 24:stä koululaisesta oli linjalla. Se ei kuitenkaan ole ongelma: puchheimilaiset muodostavat nopeasti pieniä ryhmiä ja skypettävät yhdessä.
Tavallisesti oppilaat tiedustelevat puhelun alussa, mitä Skype-kaverille kuuluu ja millainen sää Salossa on parhaillaan. Sitten puhutaan useimmiten harrastuksista. Koska puhekumppanit vaihtuvat joka kerta, ei ehdi koskaan pitkästyä. Ja jos puheenaiheet silti joskus loppuvat, oppilaat voivat hakea apua englanninvihon esimerkkilauseista.
Luokasta näkyy, että skypettäminen on heistä hauskaa. Myös Susanne Hohler on tyytyväinen. ”Esimerkiksi viime viikolla kaikki sujui todella hienosti ja oppilaat juttelivat kauan keskenään. Sellaisina hetkinä huomaa, että työ todella tuottaa myös tuloksia.”
Skype-projektin tarkoituksena ei kuitenkaan ole pelkästään englanninkielen taidon parantaminen. Se auttaa myös voittamaan arkuutta vieraan kielen käytössä puhelinsoitoissa. ”Puhuin puhelimessa englantia ensi kertaa vasta ylioppilastutkinnon jälkeen ja olin kauhean hermostunut”, Susanne Hohler kertoo. Hänestä olisi hienoa, jos todella voitaisiin koko kouluvuoden ajan säännöllisesti kerran viikossa vaihtaa ajatuksia Skypessä. Ongelmana ovat kuitenkin molempien maiden erilaiset loma-ajat.
Siitä huolimatta Hohler on innoissaan Skype-projektista. Hän toivoo, että sitä laajennettaisiin käsittämään koko koulu. Myös muut englanninopettajat ovat hyvin kiinnostuneita.
Teksti ja kuva: Anna Rosenheimer © Rosenheimer
Artikkeli ilmestyi Fürstenfeldbrucker Tagblatt-lehdessä 16.3.2016